Pienet onnistumiset on tärkeimpiä :)

Moi!

Eilinen tunti oli alussa varmaan kamalaa katsottavaa, mutta lopussa tuli pitkästä aikaa onnistumisen tunne!

Olin tallilla hyvissä ajoin, ja listassa luki Vilma-Elmo. Alussa oisin halunnu vaihtaa jonkun kanssa, mutta päätin kuitenkin mennä lohikäärmeellä. Elmeri oli tunnilla jo, joten juttelin kavereiden kanssa tallissa, ja lähdin sitten kuvaamaan ensimmäistä tuntia. 

Kun eka tunti loppui, hain Elmon, ja nousin kyytiin. Jalkkareita piti pidentää aika paljon :D Sitten kuitenkin uralle kävelemään. Yritin jo vapain ohjin mennessä saada Elmon reippaaksi, ettei se vaan löntystä. Kun ohjat kerättiin käteen, aloin muistuttelemaan, että herralla on myös ne takajalat, joita pitää käyttää. 

Alettiin ensin menemään ympyröitä käynnissä ja ravissa. Taivuttelin ympyröillä molempiin suuntiin, ja Elmo ei oikein kuunnellut ja oli muutenkin vähän kova suusta. Alkuverkkojen jälkeen alettiin harjoitella kolmikaarista, ja mentiin ensin käynnissä. Alussa oli vähän vaikeuksia saada keskimmäisestä kaaresta tarpeeksi iso, mutta toistoilla sekin onnistui. Mentiin kolmikaarista molempiin suuntiin käynnissä ja ravissa.

Pian lisättiinkin kiemuran viimeiseen kaarteeseen laukannosto. Nostot onnistui alusta asti hyvin, ja Elmo oli tosi hyvin kuulolla. Laukkojen aikana tuli muutamia "kiihdytysongelmia", mutta kun muisti heti pidättää, laukkakin alkoi pyöriä tosi kivasti!

Laukkojen jälkeen tolle hevoselle vaan tapahtu jotain. Se kuunteli ihan upeesti, ja alko hakee pyöreempää muotoo. Sitä ei kovin usein minulle tapahdu, ja tunnista jäi niin upea fiilis, ettei sitä voi sanoin kuvailla! Kun vertaa tätä kertaa, ja n. kuukauden takaista tuntia, jolloin menin Elmolla, ero on valtava! Oon niin ylpeä poitsusta, ja jotenkin itekkin yllättynyt. 

Upea poika ♥ ♥ ♥

Huomenna minulla onkin sitten taas korvaustunti, ja siitä tulee postaus. Lomapostauksen toinen osa tulee luultavasti sen jälkeen :)